Turvallisuus ja Maanpuolustus
Turvallisuuspolitiikka on jaettu ulkopolitiikkaan ja puolustuspolitiikkaan. Ulkopolitiikan avulla on edelleen pyrittävä edistämään kansainvälisin toimin rauhanomaisia ratkaisuja konflikteihin.
Suomen maanpuolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Kansa kouluttaa itsensä maanpuolustustaitoiseksi käydessään varusmiespalveluksen. Tätä taitoa ja kykyä pidetään yllä kertausharjoitusten, reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen toiminnan kautta.
Tärkeää on myös omaehtoinen kiinnostus maanpuolustusta kohtaan ja omasta kunnosta huolehtiminen eri tavoin.
Maanpuolustus tulee nähdä laaja-alaisesti kaikkia yhteiskunnan toimintoja ja elämää koskevana tehtävänä niin valtion, kuntien, seurakuntien kuin eri järjestöjenkin ja jokaisen kansalaisen osalta. Aseellinen maanpuolustus ja siihen varautuminen on yksi ja tärkeä osa tätä laajempaa kokonaisuutta, jossa ketju on niin vahava kuin sen heikoin lenkki.
Maanpuolustuksessa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Mm. Ruotsin kanssa on tarpeen pitää yllä yhteistä tilannekuvaa merialueilla ja ilmatilassa.
Materiaalinen yhteistoiminta on mielekästä kustannussäästöjen ja teknisen kehityksen näkökulmista. Peruslähtökohtana on kuitenkin aina muistettava, että Suomen puolustus on uskottavinta vain suomalaisten itsensä vastuulla.
Valtion tulee huolehtia maanpuolutuksen materiaalisesta kyvystä ja valmiudesta. Yhteiskunnalla on vastuu kansakunnan selviytymisestä kaikenlaisissa poikkeusolosuhteissa ja kriisritilanteissa sekä mahdollisen sodan aikana. Tätä varten tärkeää kantaa vastuuta kaikkien toiminnan alojen huoltovarmuudesta. Suomen on kyettävä selviytymään omin avuin ja omavaraisesti. Tämän vuoksi on oltava varmuusvarastointia ja kykyä omaan tuotantoon kaikilla elintärkeillä sektoreilla.
Myös laaja-alaisiin ydinvoiman ja -aseiden tuottamiin säteilyn ja laskeumien ongelmiin on varauduttava sekä nopeilla ja välittömillä että pitkään kestävillä toimilla. Tämän rinnalla on tärkeää varautua myös kaikkiin muihin poikkeustilanteisiin, joita voivat aiheuttaa mm. epidemiat, luonnon onnettomuudet ja muut normaaliaikojen oloista poikkevat tilanteet, jotka ovat lisääntymässä ilmastomuutoksen tuomien muutosten myötä.
Rauhan aikana virkavallan ja pelastusviranomaisten toimesta tulee vastata kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuudesta ja tätä varten tarvitaan riittävät ja mahdollisimman tehokkaat voimavarat koko maassa. Samalla tavoitteena tulee olla, että jokainen voi kokea suomalaisen yhteiskunnan omakseen, joka vastaa elämän perustarpeisiin. Näin voidaan estää vieraantumista ja taata yhteiskuntarauhaa ja turvalisuutta kestävästi kaikissa tilanteissa.
Kirkkoisä Augustinus: "Rauhanaika on Jumalan suurin ajallinen lahja".