Koulutus ja Hyvinvointi

Rokotetiedot viimein rekisteriin – ei auta kaikkia vieläkään

Julkaistu: 3.05.2017

Yle uutiset otsikolla "Suomalaisten rokotetiedot viimein rekisteriin – ei auta huonomuistista" kertoi kansallisen rokoterekisterin tulemisesta jo vuodesta 2013. Mutta uutisen jälkimmäinen osa tarkoitti kuitenkin sitä, että rekisteriin laitetaan rokotukset vasta 2009 lähtien. Rekisteri on saatu THL:n alaisuuteen ja siihen rekisteröidään nyt kaikki julkisen perusterveydenhuollon antamat rokotukset. Rekisteri on tarkoitus laajentaa kattamaan myös julkinen erikoisterveydenhoito ja yksityinen terveydenhoito.

Mutta rekisteri ei vieläkään ilahduta kansalaista, sillä tästä eivät saa tietoa kansalaiset itse, eivätkä kansalaista hoitava hoitohenkilökunta. Avoimeksi jää, kuinka muistamme tai tiedämme elinaikanamme otetut kaikki rokotukset?

Näin vastuu muistaa ottamansa rokotteet, on edelleen potilaalla. Tämä on ongelma kenen tahansa kohdalla. Kuka muistaa tai tietää lapsuudessa ja elämän varrella saadut rokotukset? Lisäksi ajatellen väestömme vanhenemista ja tässä yhteydessä mm. muistisairaiden määrän jatkuvaa kasvua, jää edelleen tilanne, mikä pitää korjata.

Osaltaan tilanne tulevaisuutta kohti onkin parantumassa, sillä Suomeen on luotu OmaKanta tietojärjestelmä, josta kansalaiset voivat käydä katsomassa omia terveystietojaan esim. reseptejään. Tätä on tarkoitus laajentaa kansalliseksi rokostusrekisteriksi 2018 lähtien, jonne rokotteita antavien laitosten on rekisteröitävä antamansa rokotteet.

Esimerkiksi Ruotsissa jo 2013 lähtien kaikkien terveydenhoitoalan laitosten on ollut pakollista ilmoittaa kansalliseen rokostusrekisteriin rokotukset, joita Ruotsissa on tehty kansallisen rokotusohjelman piirissä. Tämän rinnalle on toinen tietokanta, josta hoitohenkilökunta potilaan suostumuksella voi katsoa potilaan ottamia rokotteita.

Voi vain toivoa soteuudistuksen ollessa ovella, että Suomessakin saadaan järjestelmä toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja kattamaan mahdollisimman perusteellisesti rokotustietokannan eri tilanteita varten.

Terveys- ja hoitopalvelut turvattava Keurusseudulla

Julkaistu: 20.03.2017

Joulun alla kiinnitettiin mielipidekirjoituksessa huomiota Haapamäen terveyspalveluiden turvaamiseen vastaisuudessakin. Kuntastrategiassa Haapamäki katsotaan Keuruun kaupungin läntiseksi palvelukeskukseksi. Lääkäri-, hammaslääkäri, neuvola- ja terveydenhoitajanpalvelut tulee turvata edelleen Haapamäellä, joka palvelee näissä asioissa myös Pihlajaveden aluetta.

Kun soteuudistus siirtää koko terveydenhuollon ja sosiaalitoimen monialaiset toiminnot maakunnalle, nousee huoli niiden säilymisestä ja palvelujen saatavuudesta lähipalveluina nykyisellään. Kunnissa voidaan vastaisuudessa vaikuttaa lähinnä lausunnoilla ja kannanotoilla asioiden valmistelijoiden ja maakuntavaltuutettujen suuntaan. Mikä olisi lausuntojen painoarvo, jos vastaisuudessa maakunnan viranhaltijavalmistelu ohjaisi keskittämään toimintoja seutukunnilta maakuntakeskukseen eli tässä tapauksessa Jyväskylään?

Pääosa maakuntavaltuutetuista tulee todennäköisesti valituksi Jyväskylästä ja Jyvässeudulta. Maakuntavaltuutetut vastaisuudessa eivät olisi nykyiseen tapaan kuntien valitsemia edustajia. Vaalionni ratkaisisi sen tulisiko seutukunnalta maakuntavaltuutettuja vai jäisikö Keuruu ja koko Keurusseutu jopa ihan ilman edustusta.

Tuskin erehdyn, ellei tuonnempana tultaisi uudessa järjestelmässä ehdottamaan terveyssektorin palvelujen keskittämisiä yksi kerrallaan maakuntakeskukseen. Mikä olisi yksityisten palvelujen tarjoajien rooli Keurusseudulle, on avoin kysymys. Perustarpeisiin on oikeutettua saada vastakin palvelut kotipaikkakunnalta lähipalveluina.

Vanhusten hoiva- ja kotipalvelut palvelut toki varmimmin säilyisivät seutukunnalla. Hoito- ja hoivatyö ovat merkittävät työllistäjät ja verotulojen tuojat kuntatalouden kannalta. Siksi on tärkeää turvata sotesektorin työpaikkoja jo nyt Keurusseudulla.

Soteasioissa ovat yhä monet kysymykset avoimia. Tässä tilanteessa on hyvä tiedostaa nykyinen terveystoimen ja koko sotesektorin palvelutaso Keurusseudulla. Kuntastrategiaa laadittaessa on tarpeen määritellä ne asiat, joita kuntalaiset nyt saavat ja tarvitsevat vastakin lähipalveluina. Näin kuntastrategiaan määriteltyinä, niitä olisi selkeästi puolustettavissa tulevissa maakunnallisissa ratkaisuissa. Kyse on ihmisten perustarpeista. Hyvät omalta paikkakunnalta löytyvät terveyspalvelut ovat myös imagotekijä täälläkin. Siksi niistä kannattaa pitää lujasti kiinni.

Laatu tarvitsee aikaa,vuorovaikutusta ja vapautta

Julkaistu: 11.11.2016

Ylemmän kolmannen asteen koulutusväki ja opiskelijat ovat viime kuukausien aikana olleet huolestuneita maamme korkeamman koulutuksen ja opetuksen tulevaisuudesta. On eletty liian paljon epävarmuuden ja pelkojen aikaa, mikä estää tarpeelliset näköalat tulevaisuuden kehitystyön. Vaarana on korkeamman asteen koulutuksen etääntyminen ja keskittyminen. Aikanaan luotu yliopistojen ja korkeakoulujen verkosto täydennettynä ammattikorkeakouluilla on vaarassa supistua kohtuuttomasti ja monet oppiaineet menettävät kohtuuttomasti resurssejaan. Ymmärrän toki tarpeen keskittää ja kehittää toimintoja, mutta tämän tulisi tapahtua yliopistoja ja niiden henkilökuntaa kuullen.

Hallituksen suunnittelema ylemmän kolmen asteen pääomarahoitus tuo helpotusta tilanteeseen leikkausten jälkeen, mutta kyseessä on nimenomaan pääomarahoitus, minkä tuoma vuosittain realisoituva rahoitus mitä ilmeisemmin ei vastaa suunnitteilla olevia leikkauksia.Hallituksen esittämät leikkaukset 3. asteen koulutukseen ja tutkimukseen ja pyrkimys saada 3. asteen koulutuksesta innovaatiokeskuksia vientiämme varten ovat samalla äärimmäisen ristiriitaiset tavoitteet. Samalla on tunnustettava, että innovaatioita ei voi ostaa rahalla, eikä innovaatioita voi pakottaa ulos tutkimuksesta, vaan nämä voivat olla jopa sattuman tulosta, jossa vapaa tutkimusympäristö ja vuorovaikutus muiden tutkijoiden kanssa on hyvin keskeistä.

Vapaa tutkimus- ja kokeiluympäristö sekä tarvittava rahoitus ilman poliittisen vallan pyrkimystä suunnata tutkimusta tiettyyn suuntaan olivatkin Englannissa 1700-luvun lopussa mitä ilmeisemmin pohja, sille miksi teollinen vallankumous alkoi nimenomaan Englannista eikä Ranskasta, jossa kyllä oli älykkyyttä ja rahoitusta, mutta vapaus tutkia, löytää ja keksiä olivat kahlittu yksinvaltaisen monarkistisen järjestelmän alle, jonka omat poliittiset tavoitteet olivat mitä ilmeisemmin tutkimustyön keskiössä.

Lisäksi teknistaloudellisen koulutuksen korostamisen ohella pitää muistaa humanistisen, yhteiskunnallisen ja taiteellisen koulutuksen merkitys kansainvälisen vuorovaikutuksen ja kansallisen identiteetimme luojana, joka samalla on osa kansainvälistä vientibrändiämme.

Samalla hallituksemme pyrkimys muuttaa 3. asteen koulutusta yhä enemmän lainaperusteiseksi mitä todennäköisemmin leikkaa alempien tuloluokkien jälkikasvun mahdollisuuksia kouluttua. Tämä vähentää vuorovaikutusta ja ajatusten vaihtoa. Samaan suuntaan vaikuttaa ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille asetetut lukuvuosimaksut, koska nämä mitä todennäköisesti vähintään vähentävät, jollei jopa romahduttavat näiden opiskeljoiden tulon Suomeen. Samalla vähentyy mahdollisuus rakentaa kansainvälisiä verkostoja, joiden avulla Suomeen saataisiin investointeja tuotekehitykseen ja tuotantoon.

Päättäjien ja asioiden valmistelijoiden on voitava kuulla yliopisto- ja korkeakouluväen näkemyksiä ennen hätiköityjä menettelyjä, jotta ei tapahtuisi vaikeasti korjattavia menetyksiä.

Kouluelämä haasteiden myllerryksessä

Julkaistu: 11.11.2016

Koulutuksella luomme tulevaisuutta. Kouluelämä on elänyt jatkuvassa muutoksessa niin rakenteiden kuin sisältöä koskevien toimien osaltakin. Nyt muotisana on "digiloikka". Käytännön toteuttajat eli opettajat haluavat, digiloikka tehtäsiin pedagogiikka edellä. Kunnissa tehdään kehittämissuunnitelmia tulevaisuutta varten.

Jos soteuudistus toteutuu, tulee sivitystoimi merkitsemään vastaisuudessa keskimäärin noin 60-65 prosenttia kuntien menoista. Opettajille ja kuntatalouden rahoitukselle digitalisaatio merkitsee haastetta. Kuntien ja alueiden eriarvoisuus on vaarassa kasvaa, koska voimavarat vaihtelevat kunnissa. Opettajille digiloikka merkitsee suurta täydennyskoulutuksen tarvetta.

Huolenaiheeni on mm. siinä, mistä tähän löytyy aika? Löytyykö opetuksen järjestäjillä riittävästi kaikkeen rahoitusta? Laskennalliset kiinteistökustannukset saattavat tuoda yllättäviä menojen kasvua kunnissa sivistystoimen sektorilla. Yleensä todelliset käyttökustannukset tulevat kahden vuoden viiveellä ja tehdyt korjaukset mm. sisäilmaongelmien eliminoimiseksi nostavat kiinteistöjen laskennallisia poistojen tuomia kustannuksia. Samaan aikaan on silti tavoitteena pitää kuntien veroprosenttien nousut kohtuullisina. Tilanne on ongelmallinen.

Haluan kuitenkin uudistusten keskellä kiinnitettävän huomiota erityisesti opettajien jaksamiseen työssään. Ihminen, tässä tapauksessa opettaja on tärkein ihmisten parissa eli oppilaiden parhaaksi tehtävässä työssä. Opetusryhmät ovat kasvaneet ja samalla lasten ja nuorten erilaiset ongelmat eivät ole ainakaan vähentyneet. Päinvastoin ennaltaehkäisevien toimien vähennykset heijastuvat koulutyöhön. Tilanne on tässäkin haasteellinen.

Kuntapäättäjänä koen olevani keskellä vaativia tehtäviä. Sivistystoimen sektorilla tehdään työtä, jolla koen myös olevan itseisarvon. Siksi säästöpaineidenkin keskellä on kannettava vastuuta tulevaisuudesta eli kouluelämässä hyvien elämän eväiden tarjoamisesta tuleville sukupolville.