Liikenne

Haapamäen radat olisivat valtiolle edullinen logistiikan ratkaisu

Julkaistu 28.11.2018

Kuten olemme kokeneet, junayhteytemme ovat perusminimissään. Tämän hetkinen tilanne ei palvele Keurusseudun elinvoimaisuuden kehittyämistä, mikä on liikenneinfran perustehtäviä. Tästä syystä Jyväskylä juuri tavoittelee toista raideparia Jyväskylästä Tampereen suuntaan ja Seinäjoki samoin Seinäjoelta Parkanon kautta Tampereelle.

Valtion talouden aina kireässsä tilanteessa olisi kuitenkin ehdottomasti päättäjien tajuttava, että molemmista paikoista ovat jo toiset raideparit Tamperelle Haapamäen kautta. Meidän kauttamme kulkevat radat sähköistettyinä, kun VR haluaa ajaa sähkövedolla, tarjoaisivat silloin mahdollisilla ajonopeuksilla ja tavaraliikenteen akselipainoilla erittäin toimivat liikenteelilset vaihtoehdot ja veronmaksajille tulisivat valtiontalouden investointeihin monien miljardien nettosäästöt. Nopeat henkilöliikenteen junat sekä Jyväskylästä että Seinäjoelta Tampereelle saisivat tämän ratkaisun myötä heti nopeat ja ruuhkilta vapaat reittinsä.

Haapamäen ratojen sähköistys tarjoaisi maan puuhuollolle ja muille raskaille kuljetuksille määränpaikkoihinsa logistisesti mielekkäät ja myös nopeat ratkaisut myös vaihtoehtona maanteiden kulumisille, jotka nekin tulevat autoilun kustannusten ja verojen kautta maksettaviksemme. Rautatiet olisivat kansantaloudelle edullinen ja elologinen sekä ympäristöystävällinen liikenteen vaihtoehto. Suomi on sitotunut EU:n tavoitteeseen liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä.

Jos EU on vielä tuolloin olemassa eikä muutoksia rajoituksiin tule, on asia jo nyt otettava vakavasti. Aika 12 vuotta kuluu nopeasti. Siksi kokonaan uusien raideparien asemesta olisi ennen niitä otettava nykyinen rataverkkomme vajaakäytöstä kovaan käyttöön. Juuri tätä ymmärsin Alpo Ojalan halunneen artikkelissaankin. Keurusseudun tulevaisuuden kannalta logistinen imagomme kaikkiin suuntiin ja kaikilla liikkumisen muodoilla on ratkaisevin kehityksemme edellytys.

KELA-taksipalveluista tullut kritiikki tarkasteltavaksi

Julkaistu 19.10.2018

Olen parin vuorokauden aikana saanut jo monta yhteydenottoa, joissa on valitettu heinäkuun alussa voimaan tullutta KELA:n taksikuljetusten uutta käytäntöä. Jo ennakkoon sekä palveluiden käyttäjät ja eri vammaisjärjestöjen edustajat kuten taksiyrittäjätkin olivat huolestuneita hyvin toimineiden käytäntöjen hävittämisestä. Uudistus kuitenkin toteutettiin kuuntelematta asiakkaiden
mielipiteitä tai alan yksityisyisyritääjiä.

Nyt jo parissa päivässä on ilmennyt ongelmia taksitilausten tekemisessä ja KELA:n kuljetuksia hoitavien taksien saamisessa.

On tullut ihan uutta käsittämätöntä byrokratiaa. Ennen tuttutaksi tuli asiakkaan luo ajoissa ja palvelu toimi vaikka kauppa-asioinneilla tarvittaessa ja aina perille sisälle asti. Nyt taksi ei ole aina saapunutkaan ajoissa. Asiakas on myöhästynyt sovitusta lääkäriajasta ja tai hoitopalvelusta. Tässä tilanteessa asiakas on joutunut maksamaan silti varatun ajan kustannukset, vaikka vika on uudessa byrokraattisessa järjestelmässä.

Uudet KELA-kuljetustuskäytännöt eivät ole tapaamieni taksiyrittäjienkin mielestä onnistuneita. Tietoni mukaan Sumiaisissa ainut paikallinen taksiyrittäjä on nyt lopettanut toimintansa ja entisen kunnan alueella ei ole paikallista taksia. Uudistus ei tunnu suosivan paikallisia yksityisiä taksiyrittäjiä, vaan vaarana on suurten ulkomaisten yritysten alan markkinoiden valtaus.

Ymmärrän toki kustannuspaineiden hallinnan, mutta nyt ilmeisesti on tapahtumassa aivan päinvastoin. Jo byrokratia tuo kustannuksia, joita ei ole aiemmin ollut. Aiemminkin on kunnissa osattu yhdistellä kuljetuksia, koska on ollut paikallistuntemus ihan luontaisesti eikä myöhästymisistä ole kerrottu kuljetusten toimiessa. Asiakkaat ovat kokeneet saaneensa hyvää palvelua.

Onko nyt voimaan tullutta uudistusta valmisteltu vailla asioiden todellista tuntemusta? Tätä pelkään ja haluan palautteen perusteella tehtävän ratkaisuja.

Olen huolissani maaseudun liikenteestä

Julkaistu 16.5.2018

Maaseudun sorateiden kelirikko on jälleen kovaa todellisuutta, sen tietävät teiden käyttäjät varsin hyvin. Kevään kelirikkoaika on myös yksityisteiden vuosikokousten aikaa. Haluan saatavan teiden hoitokustannuksiin myös valtion rahoja. Maamme puuhuolto ei nykyään toimi ilman yksityisteitä ja aiempaa raskaammat rekat eivät voi kulkea, ellei silloille saada mittavaa valtion rahoitusta. Tunnen kipeästi ongelman Multian Riuttakosken sillan osalta tieosakkaana ja tien toimitsijamiehenä.

Viime vuosina on yhä tapahtunut maakunnissa, seutukunnissa ja kunnissa merkittävää bussiliikenteen vähentymistä. Jonkin aikaa alan kilpailun tultua kuvioihin mukaan saattoi näyttää alalle koittavan uusi tulevaisuus. Tuli uusia reittejä muiltakin alan yrittäjiltä kuin Onnibussilta ja matkustajamäärätkin pitkien matkojen reiteillä kasvoivat.

Mutta kuten saattoi hyvin ennakoidakin uhat maaseudun kuntien ja seutukuntien välisen linja-autoliikenteen supistumisista ja jopa loppumisista tulivat esille. Tilanne on huolestuttava.

Joutuvatko nyt monet ilman autoa tai ajokorttia olevat muuttamaan maaseudulta ja kirkonkylistäkin maakuntakeskuksiin tai pääkaupunkiseudulle? Alkaako kirkonkylienkin autioituminen? Vauhdittuuko sekin kylien väen jo vähennyttyä?

Yleinen liikenne eri muodoissaan on osa toimivan yhteiskunnan infrastruktuuria. Yksityisauton käyttö on mahdollistanut asumista ja vapaa-ajan asumista kaikkialla. Mutta samalla on kadonnut yleisen liikenteen kannattavuus maaseudun haja-asutusalueilla. Kuntien ja ELY-keskusten voimavarat liikenteen ostamiseen ovat rajalliset eikä maakuntauudistuskaan tuo yhtään lisää varoja tarkoitukseen.

Mitä tulisi tehdä maaseudun ja seutukuntien välisen bussiliikenteen turvaamiseksi?

Käyttäjätkin vähenevät liikennetarjonnan vähetessä ja kannattamatonta liikennettä ei kannata varsinkaan kiristyneessä kilpailutilanteessa kenenkään ajaa. Toisaalta maaseutu ja niiden kylät ja taajamat tulisi pitää elinvoimaisina ja jokaiselle mahdollisina vakituisina ja vapaa-ajan asuinpaikkoina. Tilanne on haasteellinen. Asukkaiden ikääntyessä tulee yhä enemmän myös ihmisiä, joilla ei ole ajokorttia.

Haluan asiaa tarkasteltavan yhteiskunta- ja aluepolitiikan näkökulmista poliittisten päätösten valmisteluissa. Haluan mukaan myös kokonaiskansantaloudellisen tarkastelun sen sijaan, että puolipakolla ohjataan pois kodeistaan. Olisiko liikenteen verotusta kevennettävä sekä arvonlisäveron että alan yrittäjien osalta?

Mielestäni näin olisi tehtävä. Vaikka laskennallisesti verotulot vähenisivätkin, olisi se kuitenkin siedettävä, kun vaihtoehtona on toimintojen loppuminen ja vero-, työ ja yrittäjätulojenkin loppuminen. Haluan pitää pyörät pyörimässä, talojen valot palamassa ja maaseudun seutukuntineen elävänä.

Raskas liikenne raiteille ja radat kovaan käyttöön

Julkaistu: 20.10.2017

Esko Järvenpää kirjoitti tässä lehdessä huolensa Äänekosken tehtaitten logistisista tarpeista. Nyt raakapuu näyttää kulkevan maanteillä, vaikka radat ovat vieressä vajaalla käytöllä tai jopa puutavarakuljetuksiin käyttämättä. Juuri kunnostettu pikitie on pian urautunut paikkailtavaksi ja uuden kunnostuksen tarpeessa.

Raskas liikenne on rasite myös sorateille ja yksityisteiden sillat ovat koetteilla. Toki tarvitaan rekkoja maaseudulla ja kuljetusalan rohkeita yrittäjiä, he ovat välttämättömät.

Mutta on liian monesti mieletöntä se että, nopeasti kuluvan maantien vieressä on käyttämättömänä tai vajaalla käytöllä oleva rautatie ruostumassa.

Miksi ratoja ei sitten haluta käyttää?

Perussyy on niiden sähköistämättömyys. Näin vastattiin, kun VR:n edustajalta kysyttiin, miksi ei esimerkiksi Seinäjoki-Haapamäki-Jyväskylä rataa käytetä lainkaan Äänekosken biotuotetehtaan kuljetuksissa huolimatta Jyväskylä-Äänekoski radan sähköistyksestä. Tämän ja em. ratojen muunkin hyödyntämisen vuoksi Keski-Suomen liitto antoi maakuntavaltuuston kokouksessa Keuruulla 4.8.2017 kannanoton Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki ja Haapamäki-Orivesi ratojen sähköistämiseksi.

Toteuttamalla nämä sähköistykset voisi puuhuollon kuljetuksia toimittaa eri puolilta läntistä Suomea tehokkaasti niin Äänekoskelle kuin muuallekin ja jalosteiden kuljetuksia vastaavasti. Sähköistämisratkaisulla vähennettäisiin rekkakuljetuksia Suomenselän alueen mäkisillä ja mutkaisilla maanteillä olennaisesti. Tämä olisi myös ympäristöystävällinen ja EU:n valkoisen kirjan mukainen teko. Väitän myös kuljetuskustannusten tulevan edullisemmiksi.

Myös Esko Järvenpään esittämään huoleen tulisi samalla ratkaisu ilman uuden radan rakentamista toiseksi raidepariksi Jyväskylän ja Oriveden välille varsin vaikeaan maastoon, sillä esim. Äänekosken jalosteita voitaisiin kuljettaa tehokkaasti vain vähäisesti pidemmän Jyväskylä-Haapamäki-Orivesi reitin kautta. Tällöin ei muodostusi nopeille Pendoliino- ja Intercity junille haittaa hitaista tavarajunista Jyväskylän ja Oriveden välillä.

Haluan Liikenneviraston ja LVM:n ottavan todesta tässä esitetyn ja aloittavan välittömästi selvitystyön Keski-Suomen liiton kannaoton mukaisesti Haapamäen kautta kulkevien ratojen sähköistämiseksi. Tämä toisi myös helpotusta Pohjanmaan pääradan ruuhkiin, koska radasta Seinäjoki-Haapamäki-Tampere muodostuisi em. pääradan itäinen raidepari erityisesti tavarajunien käyttöön. Pääradan nopeat junat voisivat kiitää entistä sujuvammin, kun osa tavarajunista ajettaisiin itäistä raideparia pitkin Haapamäen kautta. Kansainvälisesti on myös trendi eriyttää tavaraliikennettä nopean henkilöliikenteen radoilta. Meillä on jo raiteet olemassa, ne on vain kunnostettava ja sähköistettävä kovaan käyttöön.