Elinkeinot ja talous

Turvataan suomalainen ruoka jokaiselle

Julkaistu 9.4.2017

Viime päivinä ovat monet olleet huolissaan maahamme tuodusta ja ruokiin tarkoitusta brasialaisesta kanasta, jonka raakana käsittelyn jälkeen ovat astiat hyvin huolellisesti puhdistettava ja käsittelyssä tulee kotikokinkäyttää hygienisiä hansikkaita. Tämä uhkaava tilanne tuli juuri kohta, kun maahamme ja muuallekin Eurooppaan oli todettu tuodun Brasiliasta pilaantunutta lihaa. Kysymys kuuluu edelleen, minkä verran tätä on jo käyetty ja erityisesti Suomeen tuotavissa elintarvikkeissa.

Tiedän aiemmilta ajoilta hyvän ystäväni joutuneen hengenvaaraan syötyään hollantilaista salaattia Suomessa. Liityttäessä EU:hun luvattiin kansainvälisyyden tuovan kuluttajille halpaa ruokaa. Nyt tiedämme tuiontiruuan eivät vain riskit vaan myös suorastaan vaarat, joista varoittaneita suomalaisia viljelijöitä ei halutta lainkaan kuulla.

Tosiasia on se, etttä huomattava osa syömästämme ruuasta tulee ulkomailta. Emme ole omavaraisia edes leipään käytettävän rukiin kaan osalta. Sama koskee lähes kaikkia muitakin kaupasta ostettavia elintarvikkaitamme. Suomalaiset talonpojat ja suomalaiset pellot ja karjasuojat kykenisivät tuottamaan puhdasta ja kotimaista ruokaa jokaiselle ja vientiinkin, jos tuottajat saisivat kunnon tuottajahinnat.

Valitettavasti jatkuvasti kannattamattomuuden ja siitä seuraavan maatalousyrittäjien uupumisen vuoksi jatkuvasti maatilojemme määrä vähenee. Tilanne on ylisukupolvisilla ja perinteisillä maaseutupaikkakunnilla henkisestikin ahdistava. Alueellisilla maanpuolustuskursseilla kolmisenkymmentä vuotta sitten pidettiin tavoitteena maakuntienkin kohdalla ruuan tuotannon omavaraisuutta. Pelkkää Suomen omavaraisuutta ei pidetty riittävänä, vaan haluttiin koko Suomeen hajautettua omavaraisuutta.

Suomi on ainut maa maailmassa on, jossa ruuan huoltovarmuusvarastointia. Valitettvasti edellinen hallitus vähänsi puoleen mm. viljan varmuusvarastointia. Eri ongelmatilanteissa voisi totuus elintarvikeomavaraisuuden puuttumisesta tulla kohtalokkailla tavoilla esille. Kuvittelu EU:sta tai maailmanmarkkinoilta ostamisesta voisi osoittautua kohtalokkaaksi haaveeksi, kun myytävää ei löytyisikään ja jos löytyisikin, hinta voisi olla kova ja toimitus Suomeen ongelmallista.

Olen vahvasti sitä mieltä, suomalaisen villjelijän ja ruuantuottajan on saatava kunnon tuottajahinnat. EU:n myötä tämä on osin ongelmallista, mutta tuottajien nettotuloa voitaisiin myös ja ehkä helpomminkin parantaa vähentämällä tuotantopanosten kustannuksia. Tämäkin tie on kivinen, mutta on myös mahdollinen.

Lannoitteet ovat suuri menoerä viljelijöille ja lannoitetehtaat ovat ulkomaisessa omistuksessa valitettavasti. Olen asiantuntijoiden kanssa paljon kehitellyt ajatuksia omasta lannoitteiden tuotannosta. Sukupolvien ajan karjanlanta oli mitä parhainta lannoitetta ja maanparannusainetta, kuivikekeoljet, lanta ja virtsa oikein lantakasoissa palaessaan tuottivat pelloille kasvuenergiaa. Nyt tilanteet ja käsitykset ovat muuttuneet mm. maatilarakenteen muuttumisen johdosta.

Olisiko maatiloilla tai niiden yhteisomistuksessa mahdollista tuottaa lannasta, "hömppäheionästä", oljista ja eri jätteistä liikennebiokaasua? Prosessi tuottaisi polttoainetta moottoreihin ja muihin tarkoituiksiin, mutta samalla olisi saatavissa kivennäisaineita kuten erityisdsti fosforia lannoitteiksi. Maaseudulle voitaisiin saada sekä uusia tuloja että vähentää lannoitemenoja! Tietenkin tarvittavat tuotantolaitteet aiheuttaisivat kustannuksia ja eläinlääkinnässä käytettävien aineiden mahdolliset ongelmat tulisi selvittää ja eliminoida.

Kun suomalainen ruuantuottaja voisi tulla toimeen, olisivat koko elintarviketjun noin 300 000 suomalaista työpaikkaakin tuirvatut! Mikä parasta jokaiselle olisi tarjolla riittävästi kotimaista ja ulkomaisen ruuan ongelmista vapaata ruokaa!

Arktisen sisävesiliikenteen kansainvälisen koulutuskeskuksen mahdollisuuden selvittäminen entiselle Keurusselän kasarmialueelle

Julkaistu 21.03.2017

Keurusselän kasarmialueella oli pioneeriaselajin koulutuksessa keskeinen sija vesistökoulutuksella. Tätä varten Keurusselälle rakennettiin Luotsilaitoksen toimesta väylästömerkit, jotka sisälsivät kaikki Suomen meri-ja sisävesiliikenteessä käytettävät merimerkit. Näitä ovat voineet hyödyntää myös kaikki Keurusselällä vesillä liikkuvat ja liikennöivät.

Keurusselän kasarmialueen Kalustorantana tunnettu alue on moniin vesistön käyttötarkoituksiin soveltuva alue rakennuksineen.

Suomeen suunnitellaan uudelleen viritettäväksi sisävesiliikennettä rahtikuljetuksiin vaihtoehtona maantiekuljetuksille. Suunnitteilla on myös mm. uudentyyppisiä ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia alumiinikennostorakenteisia kevyitä matalissa vesissä liikennöiviä mittavia rahtialuksia. Näiden on suunniteltu omavaraisesti murtavan liikenteessään jopa 70 cm:n vahvuista jäätä.

Kuljettaviksi materiaaleiksi on visioitu raakapuuta, energiapuuta ja puujalosteita lisäksi on visioitu jopa länsieurooppalaiseen tyyliin kappaletavaran kuljetuksiakin. Uudentyyppisien sisävesiliikenteen alusten rakentamisille etsitään myös sijoitusvaihtoehtoja. Mahdollisesti ainakin alusten osia voitaisiin myös suunnitella rakennettavaksi Keuruulla vahvaan metallinjalostuksen klusteriimme liittyen. Näin koetoiminta ja koulutustoiminta voisivat saada synergiaetuja Keuruulla.

Euroopan Unionin ja kansainvälisten ilmastonsuojelun sopimukset velvoittavat voimakkaasti tulevina vuosina Suomenkin liikennepoliittisia ratkaisuja. Tällöin nyt vähäisessä käytössä olevien rautatieosuuksien rinnalla myös nyt vähäinen sisävesiliikenne noussee uudeksi ja merkittäväksi logistiseksi vaihtoehdoksi.

Koska sisävesiliikenteen osaajia on nykyisellään vähän, voidaa, ennakoida tarvetta alan koulutetuista ammattilaisista, jotka selviytyisivät vesiliikenteessä talviolosuhteissakin. Arktisen sisävesiliikenteen osaajille voisi löytyä koulutuksen tarvetta ulkomailtakin, jolloin Keurusselän koulutuskeskus voisi tarjota palveluitaan kansainvälisestikin.

Mahdollinen esittämäni toiminta tulisi toteuttaa markkinaehtoisesti ja EU:n eri rahastoja hyödyntäen.

Suomessa mahdollistettava lisääntyvä puunkäyttö

Julkaistu 28.10.2016

Suomen taloudellisen nousun mahdollistaa kestävällä tavalla metsiemme uusiutuva puu. Kotimaassa puun käyttöä voitaisiin lisätä merkittävästi ulkomaisen energian käytön asemesta. Näin saataisiin rahan kiertotaloutta maaseudulle ja kotimaahan tuntuvasti nykyistä enemmän. Kansantalouden kannalta on varsin lyhytnäköistä on käyttää ulkomaista kivihiiltä lämmön saamiseksi.

Suomessa puurakentamisen on mahdollisuudet ovat monet. Kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä käytössä. Puu on nousemassa esiin myös kerrostalorakentamisessa entistä voimakkaammin, eri asuntomessuilla asia on ollut näyttävästi esillä. Ruotsissa on kehitys on paljonkin Suomea edellä ja mm. Skellefteån kaupungista tässä löytyisi rohkaisevaa esimerkkiä.

Suomalaisen puun kaikkinainen käyttö edistää voimakkaasti kotimaista työllisyyttä ja luo puulle lisäarvoa monessa portaassa. Sahateollisuudessa vienti myös vetää ulkomaille. Samalla tulisi aktiivisesti etsiä keinoja mekaanisen puun jatkojalostukselle eri innovaatioin. Varmastikaan kaikkia mahdollisuuksia ei ole löydetty saatika otettu käyttöön. Keski-Suomen liiton MYR:rin tulevaisuuden näköaloissa oli korostettu maakuntamme vahvuuksia mekaanisessa puunjalostuksessa mm. hyvän raaka-aineen perusteella.

Jos Suomessa edistettäisiin enemmän puuenergian käyttöä, myös sahojen purulle ja puunkuoren myynnille avautuisi mahdollisuuksia sähkön- ja lämmöntuotantoon metsähakkeen ja muun polttopuun rinnalla. Tämä osaltaan parantaisi sahojen kannattavuutta ja ehkäpä tukkipuun hintojakin.

Nyt energiapuun ja varsinkin risuenergian osalta tilanne vaikea, kun lyhytnäköisesti ja kokonaiskansantaloudelliset vaikutukset unohtaen suositaan tällä hetkellä vielä edullisia tuontienergioita. Itsellänäkin risukasat odottavat kysyntää.Tilanne voi kuitenkin nopeasti muuttua maailmassa ja tuontienergiat voivat arvaattomastikin kallistua. Säätieteilijät myös ennakoivat tulevalle vuosikymmenelle perinteisiä kylmiä talvia Pohjolaan.Olemmeko varautuneet kotimaisen energian käytön lisäämiseen?

Maakunnan kehittämisen linjauksen mahdollisuudet kovaan käyttöön

Julkaistu: 12.10.2016

Keski-Suomen liiton maakunnan yhteistyöryhmä, MYR, on linjannut lähivuosien kehittämistavoitteitaan. MYR haluaa kehitystä tapahtuvan Jyväskylän tavoitettavuuden kautta ja painottaa valtateitä 4 sekä yhdeksän (Tampere-Jämsä-Jyväskylä-Kuopio) sekä radan Jyväskylä-Jämsä-Tampere kehittämistä, mikä käytännössä tavoitteena tarkoittaa toista raideparia radalle.

Näitä tarkastellessa havaitsen sen, että mm. valtatie 23 Joensuu-Jyväskylä-Keuruu-Pori ei saa huomiota osakseen.Kun valtion rahallakin ovat rajansa on todennäköinen seuraus yhä muun tieverkostomme jatkuva jälkeen jääminen tai suoranainen unohtaminen.

Tuntuu myös oudolta, että rautateillä ei haluta edes harkita jo olemassa olevan ja takavuosina kunnostetun radan Jyväskylä-Haapamäki-Tampere käyttöä vain 37 km pitempänä vaihtoehtona erityisesti tavarajunaliikenteessä. Tällöin olisi heti saatavissa paljon ratakapasiteettia nopeille henkilöliikenteen junille. Myös lyhin reitti idästä Vilppulan ja Juupajoen sahoille tuleville tukkipuujunille on Haapamäen kautta.

Myönteistä MYR:n ajatuksissa on mm. merkintä Päijänteen, Konneveden vesistöjen ja Keurusselän alueen kehittämisestä. Viime mainoitussa suuri ansio kuuluu ainakin Keuruun kaavoitusarkkitehti Timo Määtälle.

Ilahduttavan asian havaitsen edelleen biokaasun tuotannon, jakelun ja käytön edistämispyrkimyksissä sekä mekaanisen puunjalostuksen lisäämisessä ja kehittämisessä. Näiden molempien toteuttamisessa tarvitaan yrittäjyyttä ja rohkeita yrittäjiä. Haasteet ovat suuret, mutta niin ovat mahdollisuudetkin kautta maakunnan.

Emme saa unohtaa Äänekosken biotuotetehtaan vauhdissa sitä, että metsien kasvatus tähtää tukkipuuhun ja siinä puun on arvo suurinta. Maaseudun elinvoiman kannalta olisi hyvin tarpeellista löytää keinoja tukkipuun ja sahatavaran jatkojalostamisessa, jotta saisimme työ- ja yrittäjätuloja seutukunnilamme. Tarvitaan erityisesti hyviä ideoita, niiden rohkeita toteuttajia, markkinointiosaamista ja kansainvälisen viennin tuntemusta.

Esimerkiksi Multian saha tekee hyvää työtä Keuruseudulla, kiitos Nuoranteen perheyrittäjille, mutta muutoin arvokkain uusiutuva luonnonvaramme menetetään maakunastamme liian paljolti bulkkituotteena. Kun nyt MYR on nostanut mekaanisen puunjalostuksen kehittämisen esille, kannattaisi ottaa haaste vastaan!