Energiatalous

Liikennebiokaasu käyttöön kuten Ruotsissakin

Julkaistu: 22.05.2017

Kaasubussit ovat jo todelllisuutta naapurimaassamme Ruotsissa. Vuoden 1995 24 kappaleesta näistä kasvoi lähes 1380 bussin laivasto vuoteen 2015 mennessä. Tämä huolehtii Ruotsin paikallisbussiliikenteestä Etelä-Ruotsista aina Pohjois-Ruotsin Bodeniin saakka. Vuoden 2016 tilastoja ei ole vielä käytössä, mutta esimerkiksi Västerås Lokaltrafik osti vuonna 2016 12 uutta kaasubussia täydentämään jo lähes sadan bussin kaasubussilaivastoaan.

Samaan aikaan kaasubussit ovat ottaneet vastuulleen myös aluebussiliikennettä, johon Västeråsiin tulevat uudet bussit ovat tarkoitettu. Näiden ollessa matalattiabusseja, Skellefteå laajentaa kaasubussiliikennettä 6 uudella kaasubussilla aluebussiliikenteeseen korkealattiabusseilla.

Täten kaasubussien maine epäluotettavina ja kalleina käyttää ei saa tukea Ruotsista. Samalla herättää huomiota se, että vaikka kaasubussien ajot Suomen pääkaupunkiseudulla piti olla ajettu näiden epäluotettavuuden ja kalleiden käyttökustannusten takia, kuitenkin vuonna 2016 Helsingin Bussiliikenne teki sopimuksen Gasumin kanssa liikennebiokaasun ostosta kaasubussejaan varten ja Gasum mainostaa tiettyjä Helsingin Bussiliikenteen vuoroja, koska nämä käyttävät liikennebiokaasua.

Samaan aikaan kaasubussien osuus Ruotsin kasvavasta kaasuajoneuvokannasta vaikuttaa asettuneen vuoden 2008 jälkeen 4-5 % osuuteen. Näiden merkitys jäterekkojen ohella on ollut keskeinen liikennebiokaasun tuotannon aloittamisessa paikallisesti, sillä nämä ovat luoneet peruskallion liikennebiokaasun tuotannon paikalliselle kysynnälle, jonka varaan Ruotsin kasvava liikennebiokaasutuotanto on voinut laajentua niin maantieteellisesti kuin määrällisesti. Näin on voinut kasvaa yhä kasvava kaasuajoneuvojen laivasto, mikä oli jo yli 50 000 ajoneuvoa vuonna 2015.

Samalla Ruotsin liikennebiokaasun myynti on mitä ilmeisemmin pystynyt kasvattamaan lopullisesti suhteessa osuutensa ohi liikenteeseen myytyyn maakaasuun. Vuonna 2015 osuus oli jopa 71%.

Näin Ruotsissa etelästä pohjoiseen voidaan käyttää omalla seudulla tuotettua liikennepolttoainetta tuontipolttoaineen asemesta. Rahaa ja yrittäjätuloja tulee paikallisille toimijoille ja samaan aikaan riippuvuus tuontipolttoaineista vähenee näiltä osin.

Miksi emme kävisi toimimaan samoin täälläkin? Merkittävää bussiliikennettä on maassamme eri eri seutukunnilla kuten Keski-Suomessakin mm. Jyvässeudulla ja Jyväskylän Äänekosken välillä. Liikennekapasiteetti tarjoaisi täälläkin vastaavat mahdollisuudet kuin naapurimaassamme esim. Skellefteåssa, jossa vuonna 2008 alkanut paikallisbussiliikenne liikennebiokaasulla on laajentumassa aluebussiliikenteeseen. Polttoaineen tuottaa Skellefteån kaupungin biokaasulaitos.

Tuotannosta tulevaa pääomaa voisimme käyttää samalla yhä laajemman alueellisen uusiutuvan energian tuotannon kehittämiseen myös sähkössä esim. sähköajonevoja varten sekä lämmössä ja toimenpiteisiin kokonaisvaltaiseen energian säästämiseen, mikä on yhtä tärkeää kuin energian tuottaminen.

Biokaasun tuotannolla olisi mahdollista myös käynnistää ravinnekierto vähintään hyödyllisenä maanparannusaineena, mutta jopa edullisena biolannoitetuotantona, mikä keventäisi maatalousyrittäjien keinolannoitelaskua.

Kun olisi tarjolla varmuutta liikennebiokaasun kysynnästä paikallisbussilliikenteessä ja/tai aluebussiliikenteessä, rohjettaisiin panostaa sen tuotantoon. Tämä luo positiivisen kasvun kierteen kaasukäyttöisten ajoneuvojen hankinnassa ja liikennebiokaasun tuotannossa. Maakunnat ja kansantalous pääsisivät myönteiseen kehtykseen ja riippuvuus tuontipolttoaineista vähenisi. Huoltovarmuutemme ja kauppataseemme paranisivat oman energian tuotannon kautta merkittävästi.

Kotimaisella energialla poistettavissa maan talousvaje

Julkaistu: 3.05.2017

Kotimainen energiaomavaraisuus on tavoitteena varsin haasteellinen mutta kansantalouden kannalta niin hyödyllinen, että sitä kohti kannattaa pyrkiä. Kotimaisella energialla eri muodoissaan on mahdollista poistaa talousvaje suhteellisen helpostikin mm. Aalto yliopiston professori Peter Lundin laskelmien mukaan. Päivän politiikan lähellä olevien kysymysten keskeltä on myös välttämätöntä katsoa ennakkoluulottomasti kauemmas tulevaisuuteen. Sekin on yllättävän pian jo elämämme arkea.

Vaikka Suomesta ei ole löydettykään fossiilisia polttoaineita, niin onneksi meillä ovat suuret mahdollisuudet uusiutuviin, ekologisiin ja ympäristöystävllisiin energiamuotoihin. Metsän osalta mahdollisuudet uusiutuviin energiamuotoihin väkilukuumme suhteutettuna ovat erityisen suuret metsien muiden taloudellisten mahdollisuuksien rinnalla.

Biokaasun mahdollisuudet eri liikennemuotojen polttoaineena ovat nousemassa vahvasti esille. Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen otti äskettäin kantaa biokaasun käyttämiseksi bussiliikenteessä. Tällöin energian tuottajilla olisi varmuutta kaasun käyttäjistä ja tuotantoa uskallettaisiin edelleen lisätä. Päästäisiin myönteiseen tuotannon ja kulutuksen lisääntyvään kehitykseen.

Kun äskettäin Pori-Parkano-Haapamäki ratatyöryhmän Rambollilla teettämässä selvityksessä biokaasu todettiin kilpailukykyiseksi junaliikenteen käyttövoimaksi keskiraskaissa kuljetuksissa dieseliin nähden, on löytynyt merkittäviä kotimaisen energian käytön mahdollisuuksia raideliikenteessäkin erityisesti sähköistämättömien ratojen osalta. Uusien kaasukäyttöisten veturien kehittely ja valmistus voisivat tuoda työapaikkoja ja verotuloja Suomeen.

Toivon myös jatkettavan biokaasutraktorien kehittelyä Suomessa. Silloin voisi maaseudulle avautua eri järjestelyin mahdollisuuksia kannattavaan energiantuotantoon sekä omaa käyttöä että myyntiä varten. Hyviä esimerkkejä alkaa jo rohkaisevasti löytyä eri puolilta maatamme. Biokaasun tuotantoteknologiaa vientiäkin varten löytyy upeasti Keski-Suomestakin.

Vaikka juuri nyt sähkö onkin suhteellisen halpaa aiempiin ennusteisiin nähden, on edelleen runsaasti mahdollisuuksia myös pienimuotoisen sähköntuotannon lisäyksiin niin vesivoiman, tuulen kuin aurinkoenergiankin osalta. Tällöin yhä useampi sähkönkuluttaja voisi olla halutessaan tuotantonsa avulla myös sähkönmyyjä. Pienimuotoisella ja hajautetulla sähköntuotannolla olisi edelleen suuri merkitys elintärkeiden toimintojen kannalta eri tyyppisissä ongelma- ja poikkeustilanteissa.

Kotimaisen, ekologisen ja uusiutuvan energian tuotannosta ja käytöstä tulisi tehdä jatkuvasti laskelmia koko kansantalouden kannalta, jotta mahdollisuudet ja myönteiset vaikutukset avautuisivat yrittäjien, kansalaisten ja eri toimijoiden sekä päättäjien tietoisuuteen.

Suomen sähkön tuotannon tulevaisuus?

Julkaistu: 12.10.2016

Multialla kuuden kilometrin päässä keskustasta on syntymäkotitilalleni Keuruun Sähkö Oyn: toimesta asennettu maakaapelit ja edelleen kustannuksellani entiselle navettarakennuksellekin. Paikallinen sähköyhtiö haluaa estää myrskyjen ja talvisen tykkylumen tuomat sähkökatkokset. Tunnustus Keuruun Sähkölle!

Lukiolaispoikana tein pihapiirissä olevan Riuttakosken enegialla hyvän naapurini sähkölaitokselle kotitarvesähkön kotiimme. Kun lähdin opiskelemaan Helsinkiin,en ollut tilaisuudessa vastaamaan sähkölaitoksesta, otimme sitten Keuruun Sähkön virran ja aikanaan omistaja purki kosken energialaitoksen pois.

Nyt elämme Suomessakin pohjoismaisten sähkömarkkinoiden parissa, vaikka emme sitä huomaisikaan, kun sähkö tulee töpselista. Laajemmat markkinavoimat määrittelevät sähkön hintaa, halusimmepa tai emme.

Varsin luotettavien ja viimeaikaisten konsulttitutkimusten mukaan ydinvoiman turvin Ruotsi pystyy viemään sähköä vuoteen 2030 saakka. Mutta, jos Ruotsi pistää ydinvoimalat alas sitä mukaan, kun ne vanhenevat, silloin Ruotsin sähkönmyynti voi loppua ainakin kireimpänä kulutusaikana. Suomikin vuoteen 2030 saakka pystyy ehkä viemään jonkin ajan sähköä, mutta kireimpänä kulutusaikana tähän ei ole mahdollisuutta, vaan tarvitsemme ulkomaista sähköä. Toivottavasti saamme tätä.

Toinen perusongelma Suomen sähköntuotannossa on Pohjoismaisen sähköpörssin alenevan sähkön hinnan heijastuksena Suomenkin sähkön hinnan aleneva kehityssuunta, jonka perusteella Aalto-yliopiston tutkijaryhmä on varoittanut viime vuoden lopusta lähtien merkittävistä voittojen vähennyksistä Suomen sähkön tuotannossa vaatien yhä suurempaa valtion tukea sähkön tuotannon ylläpitämiseksi Suomessa. Tämän takana on Pohjoismaiden valtiollinen tuotantotuki tuulivoimalle, joka erityisesti Ruotsin tuulivoima nousun takia on mitä ilmeisemmin romuttamassa perinteiseen, kalliiseen hiilipohjaiseen perustuvan sähköntuotannon hinnan.

Lisäongelman luo, että Suomen aleneva sähkön hinta on kuitenkin vain heijastus Pohjoimaisen sähköpörssin sähkön hinnan alenemisesta, sillä Suomen ja Ruotsin välinen sähkökaapeliyhteys on riittämätön tuomaan sähköä Suomeen, jotta se näkyisi täydellä teholla Suomessa. Etu on, että Suomen sähköntuotannon kannattavuuslaskelmat eivät laske niin paljon, mutta haitta on, että Suomen teollisuuden sähkön hinta alkaa jäädä Ruotsin teollisuuden hintaa korkeammalle.

Keskeisen lisämuuttujan tulevalle kehitykselle Suomessa ja Ruotsissa luo energiansäästö sähkön kulutuksessa.

Täten Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat myllerryksessä, joka herättää keskeisiä kysymyksiä Suomen tulevaisuudesta. Pystymmekö takaamaan sähkövarmuuden Suomen sähkönkuluttajille ja pystymmekö samaan aikaan tarjoamaan kotimaista, hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä kuluttajalle esim. vientiteollisuudelle, mutta samaan aikaan sähköntuottajalle kannattavaa sähköä perustuen yhä enemmän uusiutuviin sähkölähteisiin siten, että tämä tarjonta edes pääosin takaa sähkövarmuuden Suomen sähkönkuluttajille esim. vientiteollisuudelle? Kykenemmekö järkevään energian säästöön? Onko meillä mahdollisuuksia paikalliseen ja vihreään energian tuotantoon, jotta saisimme rahan kiertotaloutta maakuntiin?

Keski-Suomi liikennebiokaasun tuotannon, jakelun ja käytön mallimaakunnaksi

Julkaistu: 29.05.2016

Suomessa on virinnyt voimakas innostus kotimaisia uusiutuvia energian tuotannon muotoja kohtaan. Tämä on lähtökohtaisesti varsin perusteltua kokonaiskansantalouden, maaseudun elinkeinojen kehittämisen, työllisyyden, ympäristön- ja ilmastonsuojelunn ja Suomen tekemien kansaivälisten sitoumusten sekä EU:n Valkoisen kirjan asettamien tavotteiden osalta.

Liikennebiokaasun paikallinen tuotanto, jakeluverkosto jä käytön edistäminen ovat Suomessa vielä paljon jäljessä siitä tasosta, joka on jo arkipäivää mm. naapurimaassamme Ruotsissa. Suomessa on vasta noin kolmekymmentä biokaasua tuottavaa laitosta, jotka ovat pääosin lähellä karjatalouden tai elintarviketuotannon keskittymiä. Suomessa tuotettu biokaasu menee tällä hetkellä pääosin lämmitykseen. Ruotsissa tuotetusta biokaasusta 86 % käytetään liikenteen polttoaineeksi.

Kasvipohjaisessa liikennebiokaasun tuotannossa eri menetelmin kuten mm.kuivamädätyksen avulla ovat varsin suuret ja pääosin vielä tällä hetkellä käyttämättä olevat mahdollisuudet. Suomessa on noin 300 000 hehtaaria erilaisia ympäristönurmia kuten viherkesantoja, luonnonhoitopeltoja ja vesistöjen suojakaistoja, joilta ei nykyisin ole kannattavaa korjata nurmisatoa. Niiden arvo rehuna menetetään nyt luonnonhoidon monimuotoisuusvaatimusten vuoksi. Myös tieverkoston varsilla on runsaasti kasvipohjaiseen biokaasun tuotantoon raaka-aineeksi soveltuvaa kasvillisuutta. Edelleen vesistöjen kunnostusruoppauksista olisi mahdollisesti paljonkin saatavissa raaka-ainetta biokaasun tuotantoon.

Keski-Suomessa tulisi kehittää toimia paikallisessa omistuksessa erityisesti yrittäjä- ja ouuskuntapohjalla tapahtuvaa liikennebiokaasun tuotantoa ja jakelua energian käyttäjille. Näin voitaisiin luoda yrittäjyyttä maaseudulle ja sen tuloksena tulisi sekä työpaikkoja että yrittäjätuloja maakuntaan. Samalla ulkomaisen ja myös luontoa saastuttavien energiamuotojen tuonti ja käyttö voisivat merkittävästkin vähentyä. Suomi alkaisi saavuttaa Ruotsia kiinni liikennebiokaasun tuotannossa ja käytössä. Keski-Suomen tulisi olla tässä valtakunnallinen tiennäyttäjä maassamme ja koska meillä on laukaalaisen Erkki Kalmarin toimesta jo hyvä alku liikennebiokaasutoimintojen kokonaisuudessa ja täten ovat mahdollisuutemme muita maakuntia paremmat monilta osin.

Liikennebiokaasun tuotanto ja käyttö ovat selvää elinkeinotoimintaa, mutta myös parasta mahdollista ympäristön-, luonnon-, vesistöjen- ja ilmastonsuojelua. Tämä hyödyttäisi merkittävästi vesistöjä, kun suojakaistojen ravinteet saataisiin ravinnekiertoon. Maatiloilla nurmien käyttö viljelykierrossa myös kasvinviljelytiloilla tehostuisi, kun nurmille syntyisivät markkinat.

Liikennebiokaasu Keski-Suomessakin täydentäsi kotimaisen energiantuotannon muotoja edistyksellisellä tavalla. Kokonaisuutta voisi kuvailla ravinteiden ja rahan kiertotaloutena, jossa myös jäteongelmat ja karjatilojen lannan sijoittamisen ongelmat tulisivat taloudellisesti ja tuotantomuotojen kannalta mielekkäästi ja ympäristöystävällisesti ratkaistua.

Keski-Suomessa tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin, joilla Keski-Suomesta ja sen maaseudusta luodaan esimerkki valtakuntaamme liikennebiokaasun tuottamisessa, jakelussa ja käytössä elinkeino-, ympäristö-, ja ilmasto-, sekä vesistöjenuojelupoliittisten tavoitteiden edistämiseksi.