Ajankohtaista

Kiitos teille äänestäjäni!

Julkaistu: 9.04.2017

Kunnallisvaalit Keuruullakin ovat nyt ohitse. Koetin tehdä kunnon vaalityön, kiitän siinä eri tavoin mukana olleita. Kiitän Keskustan jokaista ehdokasta hyvästä yhteistyöstä ja kilpailevien puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkaat teille myös kiitos reilusta ja rehdistä kilpailusta.

Tulokseni 308 ääntä oli selkeästi eniten Keskustassa, mutta ei tällä kertaa riittänyt koko Keuruun kärkeen, SDP:n lääkäri Markku Puro sai enemmän. Haluan huomenna onnitella häntä ja katsoa yhteisten asioiden jatkoa eteenpäin. Hän on todellinen soteasiantuntija kokemuksensa ja työtehtäviensä puolesta ja nyt tätä osaamista tarvitaankin, juuri siksi uskon häntä myös reippaasti äänestetynkin.

Omalta osaltani äänissä oli jonkinverran laskua, mutta samalla sataluvulla pysyin edelliskertaan nähden ja onhan äänestäjien kokonaismääräkin kaupungissamme laskenut reilun neljän vuoden aikana useilla sadoilla.

Siionin lauluissa ovat sanat ihmisten kiusauksiin ja vaivannäköihin liittyen:"Kun saat yhden ylitse ja pääset toisen ohitse, niin on jo kolmas vastassa...." Näin on vaalienkin kohdalla, ovelle kolkuttelee jo maakuntavaalien ehdokasasettelu.

Työt Keuruun kaupungin luottamustehtävissä jatkuvat kesäkuun alun jälkeenkin ja asiat vaativat liikkeelle jo tällä ja seuraavallakin viikolla paitsi Keuruun kaupunginhallituksen kokoukseen niin myös ministerin ja eduskuntavaikuttajien tapaamisiin ja eri palavereihin.

Kiitos äänestäjilleni!

Kokemuksia Keuruulla

Julkaistu: 1.04.2017

Tänään launtaina olin räntäsateisessa huhtikuun ensimmäisen päivän lumiräntäsateisessa ja tuulisessa säässä neljä tuntia Keuruun torilla Keskustan kunnallisjärjestön vaaliteltalla. Halusin osaltani olla keuruulaisten ja muittenkin tavattavissa.

Yllättävän monet tulivatkin paikalle. Vaikka räntää satoi ja tuuli kävi viimaisena, syntyi myös hyviä keskusteluja tapaamisten lisäksi. Keskustelimme kaupungin taloudesta, uusien työpaikkojen saamisesta ja valtakunnan politiikan kuvioista. Arvostan, että paikalle tuli useita aiemmin kunnalliselämässä mukana olleita. Heillä oli neuvoja, joihin haluan yhtyä.

Myös kilpakumppaneilla oli vaalikojuja ja ihmisiä kävi runsaasti niidenkin luona. Ahkerimmat käyvät kaikilla vaalikojuilla, kahvia on nyt tarjolla runsaasti. Eilen oli hyvä vaalitilaisuus Pihlajaveden "Kauppalassa", mikä on kyläyhteisön talkoilla ylläpitämä kyläkauppa, kahvio, kirjasto ja kohtaamispaikka entisen Pihlajaveden kunnan nykyisille asukkaille ja monille vapaa-ajan viettäjille entisessä Säästöpankin toimitilassa.

Valitettavasti laulaja "Koopin kauppana" tunnettu ja laulajan isovanhempien ylläpitämä kauppa Haapamäen apteekin sivupisteen lääkekaappeineen on nykyisin suljettuna tien toisella puolella vastapäätä "Kauppalaa". Lääkkeet on nykyisin haettava Haapamäen apteekista 13 kilometrin päästä. Junallakin voi matkan tehdä.

Keuruu on hyvin harvoja kuntia pääkaupunkiseudun ulkopuolella, joissa junilla on myös paikallisliikenteen merkitystä, koska kaupungissa on kolme henkilöliikenteen rautatieasemaa Keuruu, Haapamäki ja Pihlajavesi. (Parhaimmillaan nykyisen Keuruun alueella oli 1970-luvulla 14 rautateiden henkilöliikenteen pysähdyspaikkaa, vain Helsingissä oli vastaavaa Martinlaakson radan valmistuttua). Keuruuta vastaava tilanne löytyy heti naapurista, jossa ovat Ähtäri, Eläinpuisto-Zoo ja Myllymäki. Muut kaksi kaupunkia, joista löytyy maakunnista kolme rautatieliikennepaikkaa ovat Kouvola (Kouvola, Myllykoski ja Inkeroinen) sekä Kotka (Kyminlinna, Kotka ja Kotkan satama). Turusta löytyy toki myös kolme liikennepaikkaa Kupittaa, Turku ja Turun satama, mutta näillä ei ole paikallista kaupungin sisäisen liikenteen merkitystä.

Koska Suur-Keuruun vaali-ilmoitukseen mahtuu vain vähän tekstiä, katsoin hyväksi laatia vaalilehden "Laurin Viesti". Kustannussyistä sitä on vain rajoitetusti. Mutta se on laitettu sivuilleni www.laurioinonen.fi, joista toivon sen avautuvan.

Ole hyvä ja tutustu Laurin Viestiin!Kun vielä tänään on 1.4. päivämäärä, niin sehän sopii kirjoittaa vaalilippuun ilman pisteitä muotoon 14 ja niin voisin yrittää hoitaa asioita jokaista kuullen ja jokaista arvostaen seuraavallakin vaalikaudella.

Katse tulevaisuuteen - rakentavaa vastuuta Keuruusta

Julkaistu: 1.03.2017

Elämme jatkuvassa muutoksessa ja siksi kotikaupunkimme Keuruun asukkaiden elämän perustarpeista ja hyvinvoinnista on kannettava vastuuta jokaisen kohdalla. Vaikka asiat monet asiat ympärillämme muuttuvat, yksityisen ihmisen ja perheiden perustarpeet pysyvät.

Lähiyhteisö ja kotikaupunkimme on koettava tutuksi ja turvalliseksi. Jokaisen voitava kokea osallisuutta ja yhteisöllisyyttä asioihimme. Tämä alkaa lapsuudesta, siksi lapsiperheiden odotuksia on kuultava.

Koulutien tulee olla turvallinen, opettajien jaksamiseen työssä on kiinnitettävä huomiota. Koulukiusaamiseen on puututtava ja nuorten syrjäytyminen on estettävä yhteistyöllä. Päivähoidon järjestelyissä on kuultava vanhempia. Ammatilliseen koulutukseen on panostettava ja nuorten opiskelumahdollisuuksia edistettävä parantamalla liikenneyhteyksiä.

Lääkäriin, hammaslääkäriin, neuvolaan ja sotepalveluihin on päästävä läheltä ja nopeasti. Pelastustoimi ei saa etääntyä. Lapsiperheiden, nuorten, työssä olevien ja seniori-ikäisten hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. Keuruuta on kehitettävä ihmisläheisenä seutukaupunkina.

Päätösten teossa on ajateltava koko kaupungin parasta unohtamatta kyliä, Haapamäen taajamaa ja Pihlajavettä. Koko Keuruuta on kehitettävä hyvänä asuin- ja elinkeinojen kaupunkina, jolla on hyvä imago toimivien liikenneyhteyksien luonnonläheisenä ja vetovoimaisena ihmisten toiveitten yhteisönä.

Metsämiehen ajatuksia

Julkaistu: 13.09.2016

Suomen biotalous nojaa vahvasti uusiutuvaan luonnonvaraan, suomalaisiin metsiin.Maaseudun elinvoima monissa maakunnissa, kuten erityisesti Keski-Suomassa nojaa lujasti metsiin. Maakunnan metsät ovat pääosin hyvillä kasvumailla. Nämä ovat myös pääosin hyvin hoidettuja, josta haluan antaa tunnustusta yksityismetsänomistajille, jotka harvoin saavat keneltäkään tunnustusta.

Syksyn myrskyjen jälkeen olen katsonut syntymäkotini metsät Maltia Riuttakoskella. Onneksi en ole havainnut kuin kymmenkunta kaatunutta tukkipuuta ja nekin tällä kertaa poikkeuksellisen helposti korjattavista paikoista tien varresta tai pellon vierestä. Nämä yhdessä muutaman tervasrosomännyn kanssa tulevat merkitsemään noin sataa sirkkelillä sahatavaraksi sahattavaa tukkia. Mikäli mahdollista sirkkeli soi velä ennen vuodenvaihdetta.

Yksityismetsät luovat kestävää ja uusiutuvaa pohjaa kansantaloudelle. Tämä liian usein unohtuu talousanalyytikoilta ja poliittisilta päättäjiltä. Metsätalouden tulee olla kannattavaa, jotta metsänomistajilla riittää tahtoa ja innostusta metsiensä hoitoon edelleenkin. Puusta saatavan kantohinnan on oltava tähän kannustava jokaiselle metsänomistajalle.

Koen, että tällä hetkellä metsätalouden verotus on "väärässä sarjassa", kun se kuuluu pääomaverotuksen pariin. Nyt joutuu maksamaan liki komanneksen saadusta puun hinnasta myyntiveroa ja kauppahinnan noustessa yli 50 000 euron menee jo kolmannes hinnasta myyntiveroja. Tähän tulee lisätä päätehakkuun yhteydessä myös metsänuudistamisen kustannukset, jotka helpostikin ovat yli 1000 euroa hehtaarilta.

Monestikin näin yli puolet kauppahinnasta katoaakin edellämainituilla tavoilla. Tämä on mielestäni suurin este puukaupoille. Harvennus- ja hoitohakkuissa voi käydä niin puukaupasta ei juuri lainkaan jää tuloa metsänomistajalle. Tämä tilanne vaarantaa ajallaan tehtäviä hoito- ja harvennushakkuita. Nämä olisivat kuitenkin välttämättömät metsän kasvatuksen kannalta.

Ratkaisu olisi mielestäni metsäverotuksen siirtäminen yritysverotuksen pariin, jolloin verotus olisi oikeammassa viitekehyksessä ja helpottuisi nykyisestä kohtuuttomasta tasostaan noin kolmanneksen. Koska metsätalouden kvartaali on muusta yritystoiminnasta poiketen neljännesvuosisata ja kyse on vahvasti ylisukupolvisesta yritystoiminnasta olisi mielestäni parasta luoda sille kokonaan oma veromalli. Se voisi olla yksikertaisesti toteutettavissa nykyiseltäkin pohjalta pudottamalla veroprosentti noin puoleen eli 15 prosentiksi.

Veronsaaja saisi omansa hyvinkin saatavansa takaisin lisääntyvien metsäkauppojen ja näiden tuomien yrittäjätulojen sekä eri työtulojen kautta takaisin. Samalla maaaseudulle tulisi lisää paikallista rahankiertoa, joka saisi monilla paikkakunnilla pyörät pyrimään oikeaan suuntaan eri elinkeinoissa ja toiminnoissa. Maaseutu saisi uutta elinvoimaa ja siitä hyötyisivät kaupungitkin ja koko maa.

Tällä hetkellä ongelma on myös energiapuun heikko kysyntä. Minullakin on Multialla noin 50 raivauksissa syntynyttä risukasaa ja lisää olisi tulossa., mutta ostajia ei löydy. Silti lämpölaitoksissa poltetaan kivihiiltä Keski-Suomessakin. Tilanne on huolestuttava sekä metsien kasvatuksen, pellon varsien raivauksen, ympäristön hoidon ja ilmastopolitiikan tavoitteiuden kannalta.

Haluan toimia metsien, metsänomistajien ja maaseudun elivoiman puolesta. Siksi olen toiminut myös Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen valtuustossa ja olen valmis ehdokkaaksi seuraavallekin kaudelle. Tärkeintä on kuitenkin aina kiirehtiä hommiin Multian Riuttakosken metsissä.